LIPPULAIVASEMINAARI 2018

Helmikuisessa Lippulaivaseminaarissa visioitiin lounaisrannikon kaupunkien tulevaisuutta ja vetovoimaa digitaalisessa ajassa, etsittiin lääkkeitä osaajapulaan ja elintarvikevientiin, tehtiin uusia esityksiä Loura-kaupunkien yhteistyön kehittämiseksi ja paljon muuta. Edustavassa osallistujajoukossa oli Loura-kaupunkien, yritys- ja koulutusmaailman sekä muiden Loura-kumppanien edustajia.

Lauri Kattelus: kuntapoliitikkona poren pyörteissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus toi esiin kunnallispolitiikan haasteita kaupungissa, jossa eletään parhaillaan ”poreen” eli positiivisen rakennemuutoksen keskellä. Tiukassa kuntataloudessa päättäjät pohtivat Katteluksen mukaan muun muassa sitä, jaetaanko resursseja niille, joilla menee heikosti vai niille, joilla menee hyvin ja joilla on resursseja menestyä ja kantaa muitakin. Hän pohti myös, miten hyvin julkinen sektori tunnistaa oikeat investointikohteet noususuhdanteessa. Hyvänä hän piti sitä, että päättäjillä on nykyään parempi keskusteluyhteys elinkeinoelämään.

Parantainen ja Mäkelä: Työelämälehtori luonnontieteiden ja matematiikan airuena

Mitä konkreettista hyötyä matematiikan ja luonnontieteiden opiskelusta on työelämässä? Tähän kysymykseen vastaa Turun kaupungin palkkaama työelämälehtori. Anu Parantainen ja Matti Mäkelä kaupungin projektitoimistosta kertoivat, että työelämälehtori kiertää Turun yläkouluissa ja lukiossa kertomassa sekä opiskelijoille että opettajille, mihin matematiikan ja luonnontieteiden osaamista tarvitaan työelämässä esimerkiksi teknologia-alalla ja teollisuudessa. Kaksivuotinen lehtoripesti on yksi käytännön esimerkki siitä, miten kaupunki vastaa positiivisen rakennemuutoksen koulutushaasteisiin.

Esitys: tapaus työelämälehtori (ja vähän muitakin)

Markku Wilenius: resurssitehokkaiden teknologioiden aikakausi

Tulevaisuudentutkija Markku Wileniuksen mukaan avainkysymys kaupunkien ja kuntien tulevaisuuden kannalta on se, miten ne kykenevät tarjoamaan asukkailleen paremmat oltavat olemassa olevilla resursseilla. Hänestä kaupungin tai kunnan tulevaisuuden ja menestyksen määrittää neljä tekijää: yhdessä rakennettava kilpailukyky, uusille, vaativammille sukupolville räätälöity hyvinvointi, älykästä infraa ja ihmiskeskeisyyttä tukeva ympäristö sekä vetovoima. Wilenius muistutti, että kaupungin vetovoimaan vaikuttavat sekä sen historia että tulevaisuuden visiot.

Esitys: kaupunkien tulevaisuusskenaarioita

Pärtel-Peeter Pere: tulokkaasta kaupungin lähettilääksi

Miten kaupungit saavat houkuteltua kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia? Tukholmalaisen konsulttiyhtiön Future Place Leadershipin toimitusjohtaja Pärtel-Peeter Pere korosti, että yhä useammin ihmiset tekevät muuttopäätöksiä henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan. Yritysten houkuttelun lisäksi kaupunkien pitää keskittyä esimerkiksi siihen, miten helppoa työntekijöiden on asettua kaupunkiin ja millaisia tunteisiin vetoavia myyntivaltteja (emotional selling points) kaupunki voisi kehittää. Pere muistutti myös, että maahan onnistuneesti houkutellut osaajat ovat myös kaupungin lähettiläitä.

Esitys: place attractiveness

Uotila ja Horila: kehitystyötä yli kunta- ja maakuntarajojen

Marjo Uotila ja Anne Horila kertoivat kasvuvyöhykehankkeiden kuulumisia. Etelä-Suomen kattavalla Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä edistetään elinkeinoelämän kannalta keskeisiä logistiikkahankkeita. Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle ulottuvalla Suomen kasvukäytävällä keskitytään ketterään ja kestävään liikkumiseen. Myös yhteishankkeita löytyy: esimerkiksi kuskitonta automaattibussia kokeillaan sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen että Suomen kasvukäytävän alueiden eri kolkissa.

Esitys: skk_pkv

Kauppakamaripaneeli: lääkkeitä osaajapulaan

Lounaisrannikkoa vaivaava osaajapula on tuttu ongelma Satakunnan, Rauman ja Turun kauppakamarien toimitusjohtajille Minna Norelle, Ritva Toivoselle ja Kaisa Leiwolle. Leiwon mukaan 51 prosenttia Turun kauppakamarin jäsenistä sanoo, että osaajapula haittaa yrityksen kasvua. Hän korosti, että myös työperäisiä maahanmuuttajia tarvitaan. Nore kehotti pohtimaan, miten yksityisen sektorin rekrytointiosaajat voisivat auttaa. Toivosen mukaan pitää keksiä myös täysin uusia ratkaisuja, kuten yritysvetoisten koulutusosaamiskeskittymien rakentaminen alueelle.

Esa Wrang: elintarvikeviennissä kaivataan myyntiosaamista

Suomen elintarvikeviennin suurin haaste on se, että yli 80 prosenttia alan pk-yrityksistä toimii vain kotimaan markkinoilla vailla vientisuunnitelmia. Valtakunnallista Food from Finland elintarvikevientiohjelmaa luotsaavan Esa Wrangin mukaan suomalaisyrityksillä on valtava määrä innovatiivisia tuotteita, jotka pärjäisivät maailmalla. Ongelmana on myynti- ja markkinointiosaamisen puute. Wrang korosti, että maailmaa ei valloiteta yhden yrityksen voimin vaan jatkuvalla yhteistyöllä, laajalla yhteistarjoomalla sekä vientikärjillä, jotka perustuvat suomalaiseen osaamiseen.

Esitys: elintarvikeviennin merkitys ja kehittäminen

Marko Mikkola: suunnitteilla yhteinen elintarvikevientiasiamies

Lounais-Suomen elintarvikevientiä hidastaa se, että vientiponnisteluja tehdään pienissä projekteissa. Kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä ruokaketjun vientitarpeista eikä vastuuta vientimahdollisuuksien edistämisestä. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vientijohtaja Marko Mikkola esitti ratkaisuksi alueen yhteistä elintarvikevientiasiamiestä. Business Finlandin Esa Wrangista esitys on hyvä. Asiamies olisi Loura-alueen tunteva kumppani valtakunnallisen Food from Finland -ohjelman väelle, jotka eivät ehdi vierailla alueilla.

Esitys: ruokaketjun viennin ja kansainvälistymisen edistämisohjelmaesitys

Esa Lindqvist: yritykset mukaan houkuttelutalkoisiin


Esa Lindqvist tekee töitä sen eteen, että lounaisrannikolle saataisiin houkuteltua lisää kansainvälisiä meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden yrityksiä. Hän on huomannut, että kuntien invest in -toiminta on hyvällä tolalla. Nyt olisi hyvä sauma saada myös yritykset kiinnostumaan sijoitusten houkuttelusta. Loura-kaupunkien ja Salon sekä Business Finlandin rahoittama Invest in Southwest Finland -hanke kestää vuoden 2018 loppuun. 

Ritva Toivonen: Loura-alueesta modernien puutaloalueiden edelläkävijä?

Voisiko Loura-alueelle rakentaa modernien ja kestävien puurakennusalueiden verkoston, jonka kautta kaupungit voisivat brändäytyä ja joka herättäisi jopa kansainvälistä mielenkiintoa? Tätä esitti Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Ritva Toivonen. Lounaisrannikolla voitaisiin selvittää, mitä asukkaat arvostavat puutaloasumisessa ja muotoilla tietojen perusteella yhteisiä puutaloasumisen tavoitteita. Yhtenä ajatuksena on järjestää opiskelijoille suunnattu suunnittelukilpailu aiheeseen liittyen. Asian käsittelyä jatketaan Louran valmisteluryhmässä maaliskuussa.

Esitys: älykäs rakentaminen ja puu Loura-alueella

Elinkeinojohtajapaneeli: matkailukin on alueen markkinointia

Porin Prizztechin Ari Eklund, Uudenkaupungin Jarkko Heinonen, Rauman Rikumatti Levomäki ja Turku Science Parkin Niko Kyynäräinen kommentoivat Loura-alueen matkailuyhteistyötä elinkeinojohtajien paneelissa. Kyynäräisen mukaan yhteistyö on ehdoton edellytys, jos alueesta halutaan muutakin kuin kansallinen matkailukohde. Levomäen mukaan valmiiden matkailupakettien laatiminen kannattaa. Eklundista alueen matkailun vetovoima auttaa myös osaavan työvoiman houkuttelemisessa. Heinonen muistuttikin, että matkailu on myös alueen markkinointia, sillä onnistuneesta käynnistä voi jäädä kytemään ajatus muuttamisesta alueelle joku päivä.

Päivän päätteeksi luovutettiin Loura-yhteistyöosaajapalkinto. Tällä kertaa palkittiin Pasi Pitkänen. (Tiedote 9.2.2018)

Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Seuraava Lippulaivaseminaari järjestetään 7.2.2019.

 

(Kuvat ja teksti: Heidi Pelander)