LIPPULAIVASEMINAARI 2017

Lounaisrannikkoyhteistyön tekijät kokoontuivat perinteiseen Lippulaivaseminaariin helmikuun ensimmäisenä torstaina. Monipuolisen päivän aikana luotiin katsaus alueen nykytilaan ja pohdittiin, miten yhteistyötä voitaisiin kehittää entistä vahvemmaksi tulevaisuudessa. 50 osallistujan joukossa oli Loura-kaupunkien, yritys- ja koulutusmaailman sekä muiden Loura-yhteistyökumppanien edustajia.

 

Saku Vähäsantanen: hyviä uutisia lounaisrannikon elinvoimasta

 Saku Vähäsantanen

Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen tarkasteli Loura-alueen elinvoimaa tilastojen valossa. Esimerkiksi asukaskohtaiseen bruttokansantuotteeseen perustuvassa vertailussa kaikki lounaisrannikon kaupunkiseudut pärjäävät paremmin kuin suomalaiset seutukunnat keskimäärin. Vertailussa loistaa Rauman seutukunta, joka on kolmantena heti Maarianhaminan ja Helsingin jälkeen. Vähäsantanen tarjoili lisäksi tilastoja muun muassa alueen viennistä, kilpailukyvystä sekä valmistavan teollisuuden monipuolisuudesta.

Esitys: Lounaisrannikon elinvoima lukuina

Pia Henrietta Kekäläinen: maailma tarvitsee monenlaisia teknologian kehittäjiä

 Pia Henrietta Kekäläinen

Mehackit Oy:n yrittäjä ja koodauksen opettaja Pia Henrietta Kekäläinen loi katsauksen teknologian lähes rajattomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Hän huomautti, että uusimpia teknologioita kehittävät tällä hetkellä pääsääntöisesti valkoiset kolmekymppiset miehet Piilaaksossa. Koska teknologian vaikutukset tulevat olemaan valtavat, tekijäjoukon pitäisi hänestä olla paljon monimuotoisempi. Mehackit opettaa koodausta koululaisille ja lukiolaisille Suomessa ja ulkomaillakin. Heille tärkeintä on se, että nuori lähtee luokkahuoneesta itsevarmana.

 

Jenni Airaksinen: aluekehittäjät barrikadeille maakuntauudistuksessa

 Jenni Airaksinen

Maakuntauudistus tulee, mutta miten käy toiminnallisten kaupunkiseutujen ja aluekehittämisen? Muun muassa tätä pohti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Jenni Airaksinen. Hän totesi, että hallintomallista riippumatta kaikki aluekehittäminen on toimijoiden houkuttelua samaan pöytään, jotta voidaan ratkaista yhteisiä ongelmia. Hänestä aluekehittämisen tulevaisuus ja toimintakyky ovat toimijoiden rohkeudesta kiinni. Hänestä suurten kaupunkien elinvoimakehityksen tärkeyttä ei ole argumentoitu tarpeeksi hyvin maakuntauudistuskeskustelussa. Hän rohkaisi Loura-toimijoitakin pitämään meteliä saavutuksistaan.

 Esitys: Kuntien ja maakuntien roolit ja yhteistyö elinvoiman kehittämisessä

Minna Arve: pk-yritykset uskovat tulevaan

 Minna Arve

Turun Kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve toi positiivisia uutisia Varsinais-Suomesta. Tuoreen yritysbarometrin mukaan yli 40 prosenttia varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä pyrkii kasvamaan. Hän uskoo, että varsinassuomalaisilla yrityksillä löytyy muuta maata enemmän tulevaisuudenuskoa nimenomaan positiivisten vientinäkymien takia. Hänestä Loura-alueen suuri haaste on se, miten erilaisilla koulutusvaihtoehdoilla pystytään vastaamaan jo käsillä olevaan työvoimatarpeeseen alueella.

 Esitys: Lounaisrannikon kansainvälisyyskatsaus

Marko Mikkola: Lounaisrannikko vastaan Kiina

 Marko Mikkola

Miten kiinalaisturistit saataisiin houkuteltua Lounaisrannikolle? Tätä mietti esityksessään Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Marko Mikkola. Hän korosti, että Loura-alue peittoaa Kiinan mennen tullen esimerkiksi matkailun ja elintarvikkeiden turvallisuudessa ja puhtaudessa. Iso kysymys kiinalaisturistien houkuttelussa on Mikkolan mukaan teknologia: matkapuhelimella maksamisesta pitäisi tehdä Suomessakin helppoa. Myös suosituksilla on iso vaikutus, kun kiinalainen valitsee matkakohdetta. Esimerkiksi kirjoitus suositussa kiinalaisblogissa saattaa vaikuttaa yllättävän voimakkaasti kohteen suosioon.

 Esitys: Loura vs. Kiina

Michael Lindholm: sinnikkyyttä TurkuTukholma-yhteistyöhön

 Michael Lindholm

Turun Yrittäjien varapuheenjohtaja Michael Lindholm valotti esityksessään, mitä kuuluu Turun ja Tukholman välisen yhteistyön kehittämiselle, joka aloitettiin puolitoista vuotta sitten. Lindholmin mukaan sekä suomalaiset että ruotsalaiset yritykset toivovat, että yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään mieluummin alakohtaisesti kuin suurissa tapaamisissa. Ongelmana on Lindholmin mukaan edelleen se, että Loura-alue tunnetaan Tukholmassa huonosti. Hän toivoo, että keskustelua pidettäisiin sinnikkäästi yllä, jotta konkreettista yritysyhteistyötä syntyisi lisää.

 Esitys: Mitä kuuluu Ruotsi-yhteistyölle?

Marjo Uotila: mikä on pohjoinen kasvuvyöhyke?

 

Hankepäällikkö Marjo Uotila Turun kaupungilta kertoi, mistä on kysymys pohjoisessa kasvuvyöhykkeessä, johon Loura-aluekin kuuluu. Kyseessä on 13 Etelä-Suomen kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Se on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeilulle, ja painopiste on kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittämisessä. Uotilan mukaan valmistelussa on esimerkiksi kaasutalouteen perustuva hanke, joka on Loura-alueelta lähtöisin.

 Esitys: Pohjoinen kasvuvyöhyke

LIPPULAIVATYÖRYHMÄT

Meriosaaminen yhdistää: meriklusteri kohti 2020-lukua

 Timo Vaskikari

Meriosaaminen yhdistää

Työryhmässä pohdittiin, miten julkisen sektorin toimijat voivat vaikuttaa Lounais-Suomen meriklusterin valoisaan tulevaisuuteen ja miten alueen koulutusmahdollisuuksia voitaisiin markkinoida. Turun ammattikorkeakoulun yliopettajan Timo Vaskikarin mukaan työryhmässä nousi esiin, että meriteollisuuden start-up-toiminnan kehittämisessä pitää muistaa ottaa huomioon myös valmistava teollisuus. Ryhmä kaavaili uutta yrityspalveluverkostoa, jonka rakentamisesta Turku voisi ottaa vetovastuun. Alan koulutusmahdollisuuksien markkinointiin pitäisi heistä saada myös yritykset mukaan.

 Esitys: Meriklusteri kohti 2020-lukua

Työpajan tehtävä ja tulokset

Energiarannikko uudistaa: resurssiviisas Loura

Marko Lehtimäki

 Energiarannikko uudistaa

Pohdinnan aiheena oli muun muassa se, miten Loura-alue saisi täyden hyödyn irti rakennetuista LNG-terminaaleista. Prizztech Oy:n kehitysjohtajan Marko Lehtimäen mukaan ryhmässä puhuttiin myös siitä, että Loura-alue on luonnollinen kaasutalouden edelläkävijä, kun kaasutalous, kiertotalous ja valmistava teollisuus ovat läheisessä yhteydessä keskenään. Alueella voisi olla kaasuun pohjautuva kehitysalusta, jonka ympärille luotaisiin mukaansa tempaava markkinointitarina. Ryhmä pohti myös kaasun markkinointia: miksi esimerkiksi kaasuautot eivät erotu liikenteessä sähköautojen tapaan?

 Esitys: Resurssiviisas Loura

Työpajan tehtävä ja tulokset

Lounaismeri viettelee: matkailun tulevaisuus

 Novasol.

Lounaismeri viettelee

Myynti- ja tuotevastaava Pekka Hirvonen Novasolista avasi yksityishenkilöiden mökkien vuokravälitystä pyörittävän yrityksen toimintaa ja sitä, miksi yritys on laajentanut saaristoon. Ryhmässä pohdittiin, mikä houkuttelee investointeja saaristoon ja mitä sieltä puuttuu. Ryhmässä todettiin, että majoituskapasiteetin tarjoaminen on iso asia, mutta alueen monimuotoisuus, palvelut ja vetovoima ovat ne, joiden perusteella matkailija sinne tulee. Myös hyvillä liikenneyhteyksillä isoista asuinkeskittymistä saaristoon on suuri merkitys.

 Esitys: Novasol

Työpajan tehtävä ja tulokset

Sijoituksia houkutellaan: Talent Attraction Management

 Laura Lindeman

Sijoituksia houkutellaan

Työryhmä mietti, miten pysäytetään aivovuoto Loura-alueelta muihin maihin. Miten kansainväliset osaajat voidaan ottaa Lounaisrannikolla huomioon? Porin kaupungin yhteispäällikkö Pasi Pitkänen toi esiin ryhmässä todetun ongelman, joka näkyy sekä alueella että valtakunnallisesti: osaajien houkuttelutoiminta on hajanaista ja lyhytjänteistä. Oma haasteensa on lainsäädäntö lupakysymyksineen. Ryhmä haluaisi laajentaa talent-käsitystä teorian huippuosaajista myös esimerkiksi valmistavan teollisuuden osaajiin. Loura-alueen kaupunginjohtajat ovat toivoneet, että osaajien houkuttelua vietäisiin enemmän myös bisnesverkostoihin.

 Esitys: Talent Attraction Management and Retention

Työpajan tehtävä ja tulokset

Ennakoiva elinvoimatoiminta: Tulevaisuuden ruokatrendit ja Lounais-Suomen ruokaketju

 Ennakoiva elinvoimatoiminta

Ennakoiva elinvoimatoiminta

Ryhmässä pohdittiin suomalaisen elintarviketuotannon valttikortteja vientimarkkinoilla ja sitä, miten pk-yritysten vientitoimintaa voitaisiin edistää. Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtajan Teija Kirkkalan mukaan ryhmän mielestä olisi tarpeen perustaa Louran ruokaverkosto eli pysyvä palvelualusta, joka palvelisi erityisesti pieniä elintarvikeyrityksiä. Se auttaisi laatubrändin lanseeraamisessa ja viennin edistämisessä. Ryhmä piti tärkeänä myös vientiin menevien elintarvikkeiden jalostamisen kehittämistä.

 Esitys: Tulevaisuuden ruokatrendit ja Lounais-Suomen ruokaketju

ILTAPÄIVÄN TYÖPAJAT

Mehackit: Coding for dummies

Mehackit

 Koodaustyöpaja

Mehackit-yrityksen työpajassa opittiin koodauksen alkeita luomalla oma musiikkikappale. Käytössä oli Sonic Pi, joka on Sam Aaronin Cambridgen yliopistossa kehittämä Ruby-pohjainen ohjelmistoympäristö. Muusikin koodaamisen saloihin opasti Mehackitin Tommi Koskinen.

 

Janne Antikainen: Loura osana Pohjoista kasvuvyöhykettä

 Janne Antikainen

Pohjoinen kasvuvyöhyke

Työpajassa pohdittiin toiminnallisen kasvuvyöhykeyhteistyön tulevaisuutta aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n kehitysjohtajan Janne Antikaisen johdolla. Miten Loura-alue kytkeytyy nykyistä tiukemmin osaksi Etelä-Suomen kasvualuetta ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämistyötä? Ryhmissä mietittiin muun muassa aluesuunnittelun ja logistiikan, koulutus- ja innovaatiopolitiikan sekä kasvun ja elinkeinopolitiikan Loura-yhteistyötä ja sen laajennusmahdollisuuksia Pohjoiselle kasvukäytävälle.

 Esitys: Loura osana Pohjoista Kasvuvyöhykettä

Teksti ja kuvat: Heidi Pelander