Vuosia sitten matkailujohtaja Anne-Marget Hellén teki ohimennen Bernard Meyerille kepeän heiton Turun telakan ostosta. Silloin se nauratti telakkapomoa, mutta kuinkas lopulta kävikään.
Tarina alkaa telakkaturismista.
Loistoristeilijöitä rakentava Turun telakka voi olla matkailuvaltti siinä missä perinteisetkin kohteet, ajattelee Turun kaupungin matkailujohtaja Anne-Marget Hellén. Tällä ajatuksella kaupunki viritteli yhteistyötä telakan kanssa ja järjesti opastettuja risteilyjä ja kiertoajeluja telakalle jo vuonna 2007.
Samana vuonna tehtiin telakkaturismin opintomatka. Kaupungin, Turun seudun kehittämiskeskuksen ja Turun telakan silloisen omistajan Aker Yardsin edustajat lähtivät Meyerin pääkallonpaikalle Saksan Papenburgiin sekä Ranskan St. Nazairen telakalle, jonka Aker Yards omisti.
Papenburgin telakan kyljessä oleva vierailukeskus teki Helléniin ja kaupungin silloiseen yhteiskuntasuhteiden päällikköön Esa Tuomistoon vaikutuksen. Keskuksessa esiteltiin risteilybisnestä, laivanrakennustekniikkaa ja -perinnettä sekä seurattiin laivanrakentajien työtä ihan läheltä.
- Siinä pystyi kulkemaan ja katsomaan, kun laiva rakentuu lasiseinän toisella puolella, Hellén muistelee.
Viehättävä lisä olivat telakalta eläkkeelle jääneet laivanrakennuksen ”Grand Old Manit”, jotka toimivat keskuksen sanavalmiina oppaina. Täytenä yllätyksenä seurue tapasi myös telakkasuvun päämiehen Bernard Meyerin.
Kuva:Vierailu Papenburgin telakalla vuonna 2007 oli Anne-Marget Hellénin (keskellä) ensimmäinen kosketus Meyerin telakkatoimintaan.
Myöhemmin Hellén piti uskollisesti kiinni luodusta kontaktista. Joka vuosi hän kävi tervehtimässä Bernard Meyeria yrityksen osastolla Seatrade Cruise Global -messuilla Miamissa.
Turussa Hellén piti telakkaturismia esillä ja käytti telakkaa kärkenä Turku Touringin matkailumainoksissakin. Kesällä 2007 hän oli vieraana Auran Aaltojen aamulähetyksessä ja sai haastatella spontaanisti ketä halusi. Hän soitti Aker Yardsin konsernijohtaja Yrjö Julinille ja kysyi häneltä suorassa lähetyksessä, voisiko Turun telakalle rakentaa vastaavan vierailukeskuksen kuin Papenburgissa.
- Me näemme, että se on muualla mahdollista, niin miksei meillä, Julin totesi silloin.
Vuonna 2008 ajat kuitenkin muuttuivat, kun Turun telakan osti korealainen STX-konserni. Lupaava telakkaturismiyhteistyö meni jäihin, ja toiminta telakalla hiipui vähitellen.
Takaisin Bernard Meyeriin. Maaliskuun 2011 kohtaamisen Miamin messuilla Hellén muistaa erityisen hyvin. Esa Tuomisto oli pyytänyt häntä viemään Meyerille kaupunginjohtajan kutsun Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden juhlallisuuksiin. Ajatuksena oli säilyttää yhteys kiinnostavaan telakkatoimijaan.
Hellén jutusteli Meyerin kanssa Papenburgin telakan saamasta isosta risteilytilauksesta ja siitä, miten telakan sijainti Ems-joen varrella aiheutti rajoitteita rakennettavien laivojen kokoon. Hän totesi Meyerille, että Turussa moisia rajoitteita ei ole ja heitti ilmoille idean Turun telakan ostosta.
- Meyer nauroi ja vastasi: ”I take this idea into my heart”, Hellén muistelee.
Vuonna 2014 Meyerin perhe ja Suomen valtio ostivat Turun telakan STX:ltä. Tuomistosta ja Hellénistä on tietenkin päivänselvää, että ratkaisua ei tehty tuon ohimenevän sananvaihdon ansiosta, vaan kauppojen taustalla ovat aivan muut asiat ja tekijät, paljon työtä ja tärkeitä vaikuttajia. Telakan nousukautta seuratessa keskusteluun on silti hauska palata.
Kaksikko iloitsee siitä, että Meyereiden myötä Turun telakkaturismikin on herännyt taas henkiin. Forum Marinum Aurajokirannassa esittelee Turun telakan toimintaa ja Visit Turku järjestää kierroksia, jotka alkavat Forum Marinumista ja joiden aikana kierretään bussilla Turun telakalla.
Haavetta telakka-alueen vierailukeskuksesta ei ole haudattu. Tuomiston mukaan telakan ympärille kaavailtu Blue Industry Park voisi olla sille oiva paikka. Lasiseinäinen, korkealle sijoitettu vierailukeskus telakkanäköalalla löytyykin Blue Industry Parkin konseptisuunnitelmasta, joka valmistui joulukuussa.
- On tietenkin erityisesti Meyerin asia päättää, koska on vierailukeskuksen vuoro, jos sellainen telakan alueelle tulee, Tuomisto sanoo.
- Olemme lobanneet vierailukeskusta myös siksi, että nuoret ja opiskelijat kävisivät telakalla ja syntyisi ajatus, että he voisivat joskus tulevaisuudessa työskennellä siellä, Hellén lisää.
Kuva: Anne-Marget Hellén ja Esa Tuomisto muistelevat mielellään vuoden 2007 tapaamista Papenburgissa, josta alkoi yhteydenpito Meyereihin.
Teksi:Heidi Pelander. Kuvat: Heidi Pelander ja haastateltavat.
Tarinoita positiivisen rakennemuutoksen taustalta -juttusarja kertoo pieniä ja suuria tarinoita, ajatuksia ja onnistumisia Lounaisrannikolta Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen liittyen.
READ THE ARTICLE IN ENGLISH
LUE LISÄÄ: Meriosaaminen yhdistää
