Puolueetonta tietoa aurinkoenergiasta

01.12.16

Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen SOLARLEAP-hankkeista saadaan konkreettista tietoa eri aurinkoenergiajärjestelmien toimivuudesta ja asentamisesta.

 Kaksi vuotta sitten Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa alkaneella, aurinkoenergian hyödyntämiseen kannustavalla SOLARLEAP­-hankekokonaisuudella on käynnissä loppukiri.

Aurinkoenergiajärjestelmiä tutkitaan pilottikohteissa, joista valtaosa on omakotitaloja. Kuluttajat ostivat järjestelmänsä itse, mutta saivat neuvonta- ja asennuspalvelut hankkeelta. Hanketöitä ovat tehneet ammattikorkeakoulujen ja Turun ammatti-instituutin sekä ammattioppilaitos Winnovan opiskelijat.

Solarleap.

 Opiskelijat ovat saaneet SOLARLEAP-hankkeista arvokasta käytännön kokemusta aurinkoenergiajärjestelmistä. Kuvassa Turun AMK:n opiskelijat asentavat paneeleita omakotikohteeseen Turun Nummen kaupunginosassa.

Satakunnassa pilottikohteita on yhdeksän ja Varsinais-Suomessa 10. Satakunnassa järjestelmät asennettiin viime keväänä, Varsinais-Suomessa viimeinen järjestelmä asennettiin lokakuussa. Mukana on sekä aurinkosähkö- että aurinkolämpöjärjestelmiä.

 Satakunnan pilottikohteiden tuottoja voi jo seurata solarforum.fi-nettisivuilta. Projektipäällikkö Teemu Heikkisen mukaan sivustolle lisätään kevään aikana yksityiskohtaisempaa tietoa järjestelmien hyödyistä. Turun AMK:n pilottikohteille luodaan vastaavat nettisivut kevään aikana.

 - Sivustot tarjoavat tietoa sekä maallikoille että esimerkiksi yrittäjille ja päättäjille, jotka ovat kiinnostuneita aurinkoenergian hyödyistä, projektipäällikkö Samuli Ranta Turun AMK:sta kertoo.

 

AURINKOSÄHKÖÄ OMALTA KATOLTA

Yksi Samkin pilottikohteista on Aarno ja Raila Hakamäen omakotitalo Porin keskustassa. Pariskunta oli kiinnostunut aurinkosähköstä ja halusi vähentää ostosähköä. Hanke osui sopivaan kohtaan.

 Solarleap kohde.

Yksi SAMKin pilottikohteista on aurinkosähköjärjestelmä Aarno Hakamäen omakotitalon katolla, jonka lape on sopivasti etelään päin.

Maaliskuun lopulla Hakamäkien katolle asennettiin viiden kilowatin ja 20 paneelin aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkosähkö menee Hakamäkien hyödynnettäväksi, jos kodissa on joku laite päällä, kun aurinko porottaa. Ylijäämä menee valtakunnanverkkoon, ja Pori Energia maksaa siitä heille pienen korvauksen. 

Hakamäet voivat seurata voimalansa tuottoa reaaliaikaisesti. Tänä vuonna aurinkosähköä on tullut 3760 kilowattituntia, josta he ovat käyttäneet itse noin 2000 kilowattituntia. Se on noin 10 prosenttia pariskunnan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Pori Energialta he ovat tienanneet vajaat 60 euroa.

- Tästä hyötyisi enemmän, jos mahdollisimman suuren osan aurinkosähköstä saisi omaan käyttöön, Aarno Hakamäki sanoo.

Pariskunnan tavoitteena onkin minimoida myyntiin menevän sähkön määrä. Järjestelmä maksoi reilut 7000 euroa, ja valmistajan arvioima takaisinmaksuaika on noin 15 vuotta. He ovat investointiin tyytyväisiä.

 

AJANTASAISIA OHJEITA 

Hankkeiden aikana on myös koulutettu aurinkoenergiasta kiinnostuneita yrityksiä ja luotu ohjeita aurinkoenergiajärjestelmien rakentamiseen. Turun AMK:ssa on valmistumassa aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien RT-kortit, joissa annetaan ohjeita järjestelmien hankintaan, mitoitukseen, dokumentointiin ja asennukseen.

- Tarkoitus on antaa yleiskuva siitä, minkälaisista komponenteista järjestelmä muodostuu ja mitä asioita pitää huomioida esimeriksi erilaisten katemateriaalien yhteydessä, Ranta sanoo.

Korteista tulee osa RT-kortistoa, joka on Rakennustieto Oy:n ylläpitämä tietopalvelu ammattirakentajille. Edellinen aurinkojärjestelmiin liittyvä ohje on 1990-luvulta.

Turun ammattikorkeakoulu on liittynyt myös Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ohjelmaan, jossa kehitetään menetelmiä aurinkosähkövoimaloiden pitkän aikavälin seurantaan ja tuotetaan ohjeita laadunvarmistukseen. Rannan mukaan siitä on ollut paljon hyötyä sekä RT-korttien teossa että pilottikohteiden seurannan suunnittelussa.

SAMKissa on valmistunut sähköinen ASSERi-ohjelma, joka ohjaa aurinkojärjestelmiä myyvää yritystä huomioimaan olennaiset seikat kartoituksessa, suunnittelussa, asennuksessa ja käyttöönotossa. Heikkisen mukaan ohjelma on saanut sitä testanneilta yrityksiltä innostuneen vastaanoton.

Vielä ei Heikkisen mukaan tiedetä, kuka ottaa vastuun ohjelman ylläpidosta. Hänestä sitä voisi markkinoida alan kattojärjestöille, kuten Aurinkoteknilliselle Yhdistykselle.

Solarleap

SAMKin ja Winnovan opiskelijat asentavat aurinkolämpöjärjestelmää pilottikohteeseen Porissa. 

KIINNOSTUS LISÄÄNTYY

Rannan ja Heikkisen mukaan kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on lisääntynyt lounaisrannikolla merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, kun järjestelmistä on tullut kustannustehokkaampia.

- Uskon että järjestelmät tulevat yleistymään yrityskiinteistöissä, kaupoissa ja maatiloilla. Kotitaloudet valitsevat aurinkoenergian ehkä enemmän kiinnostuksen ja arvojen mukaan kuin taloudellisista syistä, Heikkinen sanoo.

SOLARLEAP-hankkeita ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Loura-kunnat, Huittinen ja Nakkila sekä kumppaniyritykset. Kumpikin hanke on anonut rahoittajilta lisäaikaa ensi kesään saakka.

 

Teksti Heidi Pelander

Kuvat Heidi Pelander, Matteo Gioioso, Turun AMK


Uutisarkisto

2017

Syyskuun uutiset

07.09.17 - Uusi yhteistyömalli vauhdittamaan meri- ja valmistavan teknologiateollisuud...

Elokuun uutiset

24.08.17 - Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-...

Toukokuun uutiset

11.05.17 - Kirje selvitysmies Esko Aholle

Huhtikuun uutiset

03.04.17 - Vesialan osaajien näytönpaikka
03.04.17 - Tavoitteena pysyvä innovaatioalusta
03.04.17 - Yhteiset tavoitteet kirkkaiksi

Helmikuun uutiset

09.02.17 - Kansainvälisten opiskelijalähettiläiden joukko kasvaa
03.02.17 - Asko Aro-Heinilä on vuoden 2016 Loura-yhteistyöosaaja

2016

Joulukuun uutiset

12.12.16 - Turkuun halutaan lisää tekniikan koulutusta
01.12.16 - Lähettiläät ovat Lounais-Suomen äänitorvi
01.12.16 - Lounaisrannikolla satsataan sijoitusten houkutteluun
01.12.16 - Puolueetonta tietoa aurinkoenergiasta
01.12.16 - Kiertomatkat houkuttelevat matkailijoita Loura-alueelle

Lokakuun uutiset

26.10.16 - Tutkimus: Lounais-Suomen meriklusterin arvo kohta huippuvuoden 2008 tasolla...

Syyskuun uutiset

27.09.16 - Matkailun tulot kasvaneet tasaisesti talouden taantumasta huolimatta

Helmikuun uutiset

05.02.16 - TIEDOTE: Yhteistyöosaajapalkinto lounaissuomalaiselle vesialan yhteistyöver...

2015

Joulukuun uutiset

21.12.15 - RUOTSI ON UNOHDETTU
21.12.15 - LOUNAISRANNIKKO KÄRKIPAIKALLA KAASUTALOUTEEN
21.12.15 - MATKAILIJOITA KIINNOSTAA SAARISTOLAISTEN ARKI

Toukokuun uutiset

22.05.15 - VUODEN YHTEISTYÖOSAAJA
22.05.15 - SUOMEN SAARISTO HOUKUTTELEE SAKSALAISIA
22.05.15 - MERITEOLLISUUDEN OSAAJIA TARVITAAN LISÄÄ
22.05.15 - VESIOSAAMISTA KIINAAN
22.05.15 - HARPPAUS KOHTI AURINKOENERGIAA

Maaliskuun uutiset

26.03.15 - Suomi tarvitsee kilpailukykyisen meriklusterin

Helmikuun uutiset

05.02.15 - 5.2.2015 - Tiedote: Irene Villaselle Yhteistyöosaaja-palkinto

2014

Marraskuun uutiset

20.11.14 - Tour of Brazil ja suomalaisen meriosaamisen viikko Recifessä Brasiliassa 10...

Lokakuun uutiset

31.10.14 - Meriteollisuusviikko Pernambucossa 10.-14. marraskuuta

Syyskuun uutiset

08.09.14 - Verkostoihminen ymmärtää yhteistyön edut
08.09.14 - Suomen Saaristo haluaa maailmankartalle
08.09.14 - Tour of Brazilissa Suomella tähtirooli
08.09.14 - Vesiosaajan aika
08.09.14 - Omanlaista ja monimuotoista yhteistyötä
08.09.14 - FinBraTech avaa ovia Brasilian markkinoille

Elokuun uutiset

06.08.14 - CoastALin kotisivut avattu

Kesäkuun uutiset

11.06.14 - Renewal of co-operation agreement with Brazilian state of Pernambuco

Toukokuun uutiset

08.05.14 - Yhteistyöstä potkua vesiliiketoimintaan

Helmikuun uutiset

05.02.14 - 5.2.2014: Työpaikat ja laatu ratkaisevat lounaisrannikon tulevaisuuden elin...
05.02.14 - 5.2.2014: Yhteistyöosaajapalkinto Jytta Poijärvi-Miikkulaiselle

2013

Elokuun uutiset

20.08.13 - Teollisuuden uusi bisnes löytyy jätteen uusiokäytöstä

Heinäkuun uutiset

01.07.13 - Loura osaksi pohjoista kasvukäytävää