Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen SOLARLEAP-hankkeista saadaan konkreettista tietoa eri aurinkoenergiajärjestelmien toimivuudesta ja asentamisesta.
Kaksi vuotta sitten Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa alkaneella, aurinkoenergian hyödyntämiseen kannustavalla SOLARLEAP-hankekokonaisuudella on käynnissä loppukiri.
Aurinkoenergiajärjestelmiä tutkitaan pilottikohteissa, joista valtaosa on omakotitaloja. Kuluttajat ostivat järjestelmänsä itse, mutta saivat neuvonta- ja asennuspalvelut hankkeelta. Hanketöitä ovat tehneet ammattikorkeakoulujen ja Turun ammatti-instituutin sekä ammattioppilaitos Winnovan opiskelijat.
Opiskelijat ovat saaneet SOLARLEAP-hankkeista arvokasta käytännön kokemusta aurinkoenergiajärjestelmistä. Kuvassa Turun AMK:n opiskelijat asentavat paneeleita omakotikohteeseen Turun Nummen kaupunginosassa.
Satakunnassa pilottikohteita on yhdeksän ja Varsinais-Suomessa 10. Satakunnassa järjestelmät asennettiin viime keväänä, Varsinais-Suomessa viimeinen järjestelmä asennettiin lokakuussa. Mukana on sekä aurinkosähkö- että aurinkolämpöjärjestelmiä.
Satakunnan pilottikohteiden tuottoja voi jo seurata solarforum.fi-nettisivuilta. Projektipäällikkö Teemu Heikkisen mukaan sivustolle lisätään kevään aikana yksityiskohtaisempaa tietoa järjestelmien hyödyistä. Turun AMK:n pilottikohteille luodaan vastaavat nettisivut kevään aikana.
- Sivustot tarjoavat tietoa sekä maallikoille että esimerkiksi yrittäjille ja päättäjille, jotka ovat kiinnostuneita aurinkoenergian hyödyistä, projektipäällikkö Samuli Ranta Turun AMK:sta kertoo.
Yksi Samkin pilottikohteista on Aarno ja Raila Hakamäen omakotitalo Porin keskustassa. Pariskunta oli kiinnostunut aurinkosähköstä ja halusi vähentää ostosähköä. Hanke osui sopivaan kohtaan.
Yksi SAMKin pilottikohteista on aurinkosähköjärjestelmä Aarno Hakamäen omakotitalon katolla, jonka lape on sopivasti etelään päin.
Maaliskuun lopulla Hakamäkien katolle asennettiin viiden kilowatin ja 20 paneelin aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkosähkö menee Hakamäkien hyödynnettäväksi, jos kodissa on joku laite päällä, kun aurinko porottaa. Ylijäämä menee valtakunnanverkkoon, ja Pori Energia maksaa siitä heille pienen korvauksen.
Hakamäet voivat seurata voimalansa tuottoa reaaliaikaisesti. Tänä vuonna aurinkosähköä on tullut 3760 kilowattituntia, josta he ovat käyttäneet itse noin 2000 kilowattituntia. Se on noin 10 prosenttia pariskunnan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Pori Energialta he ovat tienanneet vajaat 60 euroa.
- Tästä hyötyisi enemmän, jos mahdollisimman suuren osan aurinkosähköstä saisi omaan käyttöön, Aarno Hakamäki sanoo.
Pariskunnan tavoitteena onkin minimoida myyntiin menevän sähkön määrä. Järjestelmä maksoi reilut 7000 euroa, ja valmistajan arvioima takaisinmaksuaika on noin 15 vuotta. He ovat investointiin tyytyväisiä.
Hankkeiden aikana on myös koulutettu aurinkoenergiasta kiinnostuneita yrityksiä ja luotu ohjeita aurinkoenergiajärjestelmien rakentamiseen. Turun AMK:ssa on valmistumassa aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien RT-kortit, joissa annetaan ohjeita järjestelmien hankintaan, mitoitukseen, dokumentointiin ja asennukseen.
- Tarkoitus on antaa yleiskuva siitä, minkälaisista komponenteista järjestelmä muodostuu ja mitä asioita pitää huomioida esimeriksi erilaisten katemateriaalien yhteydessä, Ranta sanoo.
Korteista tulee osa RT-kortistoa, joka on Rakennustieto Oy:n ylläpitämä tietopalvelu ammattirakentajille. Edellinen aurinkojärjestelmiin liittyvä ohje on 1990-luvulta.
Turun ammattikorkeakoulu on liittynyt myös Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ohjelmaan, jossa kehitetään menetelmiä aurinkosähkövoimaloiden pitkän aikavälin seurantaan ja tuotetaan ohjeita laadunvarmistukseen. Rannan mukaan siitä on ollut paljon hyötyä sekä RT-korttien teossa että pilottikohteiden seurannan suunnittelussa.
SAMKissa on valmistunut sähköinen ASSERi-ohjelma, joka ohjaa aurinkojärjestelmiä myyvää yritystä huomioimaan olennaiset seikat kartoituksessa, suunnittelussa, asennuksessa ja käyttöönotossa. Heikkisen mukaan ohjelma on saanut sitä testanneilta yrityksiltä innostuneen vastaanoton.
Vielä ei Heikkisen mukaan tiedetä, kuka ottaa vastuun ohjelman ylläpidosta. Hänestä sitä voisi markkinoida alan kattojärjestöille, kuten Aurinkoteknilliselle Yhdistykselle.
SAMKin ja Winnovan opiskelijat asentavat aurinkolämpöjärjestelmää pilottikohteeseen Porissa.
Rannan ja Heikkisen mukaan kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on lisääntynyt lounaisrannikolla merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, kun järjestelmistä on tullut kustannustehokkaampia.
- Uskon että järjestelmät tulevat yleistymään yrityskiinteistöissä, kaupoissa ja maatiloilla. Kotitaloudet valitsevat aurinkoenergian ehkä enemmän kiinnostuksen ja arvojen mukaan kuin taloudellisista syistä, Heikkinen sanoo.
SOLARLEAP-hankkeita ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Loura-kunnat, Huittinen ja Nakkila sekä kumppaniyritykset. Kumpikin hanke on anonut rahoittajilta lisäaikaa ensi kesään saakka.
Teksti Heidi Pelander
Kuvat Heidi Pelander, Matteo Gioioso, Turun AMK
