Vesijärjestelmäselvitys toi yritykset yhteen

16.05.16

Ammattikorkeakoulut selvittivät, miten Lounais-Suomen meriteollisuuden vesijärjestelmiä voitaisiin kehittää. Ajatus hajallaan olevien vesijärjestelmien integroinnista herätti kiinnostusta.

Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen tekemä selvitys poiki muun muassa koulutustarpeita, jatkotutkimusta ja uusia yhteyksiä Lounais-Suomen meriteollisuuden yritysten välille.

Viime vuoden aikana tehdyssä selvityksessä haastateltiin 21 alueen yritystä sekä yksittäisiä asiantuntijoita. Ideana oli saada kokonaiskuva erilaisten laivojen vesijärjestelmistä ja niiden kehitystarpeista.

Johtava hankepäällikkö Martti Latva Vesi-instituutti Wanderista SAMK:sta ja projektipäällikkö Hannamaria Yliruusi Turun AMK:sta kertovat, että hankkeessa haluttiin tuoda yhteen laivanrakennuksen ja vesialan yritykset sekä ammattikorkeakoulujen vastaava osaaminen.

- Että pystyisimme yhdistämään vahvat osa-alueet, joissa Loura-alueella on osaamista ja kehittämään jotain uutta, Yliruusi summaa.

Selvityksessä oli mukana muun muassa varustamoja, vesijärjestelmien toimittajia, suunnittelutoimisto, järjestelmiä operoivia yrityksiä ja satamia. Yliruusin mukaan yritykset suhtautuivat selvitykseen erittäin positiivisesti. Ammattikorkeakouluista selvityksessä oli mukana yhdeksän henkilöä.

 Martti Latva

Martti Latva toivoo, että selvitys poikii laivojen vesijärjestelmiin liittyviä lopputöitä ammattikorkeakouluissa. Näin lisätään ymmärrystä ja löydetään kehityskohteita.

MONIMUTKAISET JÄRJESTELMÄT

Laivojen vesijärjestelmien tutkiminen on monimukainen palapeli. Vesi virtaa monissa järjestelmissä käyttötarkoituksestaan riippuen: on kirkasta ja harmaata vettä sekä jäte-, painolasti- ja jäähdytysvettä. Laivat saavat vetensä joko satamasta lastaten tai merestä käsitellen.

Latvan mukaan yksittäistä, uuteen bisnesideaan johtavaa kehittämistarvetta ei selvityksessä löydetty, mutta muita tarpeita kylläkin. Käyttövesipuolella yrityksiä mietitytti vesijärjestelmien riskien hallinta eli se, miten veden terveellisyys ja laatu pystytään takaamaan.

- Toinen meitä lähellä oleva asia oli materiaalien kestävyys, jotta vesijärjestelmistä saadaan pitkäikäisempiä. Näistä kumpikaan ei tosin ole iso teknologiaharppaus, vaan enemmänkin olemassa olevan tiedon ja osaamisen soveltamista, Latva sanoo.

Yllätyksenä tulivat yritysten ristiriitaiset näkemykset laivojen jätevesijärjestelmistä. Yliruusin mukaan osa yrityksistä oli sitä mieltä, että ne toimivat hyvin, kun osan mielestä niissä on paljon kehittämisen varaa.

Yliruusin mukaan haastatteluista kävi ilmi, että kukaan ei ajattele laivojen vesijärjestelmiä kokonaisuutena, vaan ne suunnitellaan, rakennetaan ja niitä operoidaan erikseen. Kiinnostusta herätti se, voisiko toimintatapaa muuttaa ja olisiko se kustannustehokasta.

- Keskusteluissa esiin nousivat hyvin usein teknologia, kustannukset, regulaatio ja turvallisuus, Yliruusi sanoo.

JATKOTUTKIMUSTA JA KOULUTUSTA

Selvitys on poikinut jatkoa. Yliruusin mukaan syksyksi valmistellaan projektia, jossa laivojen vesivirtojen määrää, laatua ja hintaa selvitetään yritysyhteistyönä. Uusien tietojen valossa voidaan pohtia vesijärjestelmien yhdistämismahdollisuuksia.

Yrityksiltä kysyttiin myös koulutustarpeista, joita oli Latvan mukaan lähes kaikilla osa-alueilla. Nyt ammattikorkeakouluissa mietitään, millaista koulutusta yrityksille tarjotaan. Yksityiskohdat ovat vielä auki.

- Se on positiivinen merkki, että yritysmaailmassa on tilausta koulutukselle.

Yliruusin mukaan joulukuisessa yritystapaamisessa tuli toive säännöllisesti kokoontuvasta vesifoorumista, joka kokoaisi yhteen alueen laivarakennuksen ja vesiteknologian osaajat sekä korkeakoulujen edustajat.

- Loura olisi luonnollinen alusta tällaiselle toiminnalle, hän pohtii.

 Hannamaria Yliruusi

Hannamaria Yliruusin mukaan selvitys toi yhteen paitsi lounaisrannikon meriteollisuuden yritykset, myös ammattikorkeakoulujen eri sektoreiden osaajat.

INNOVAATIOT EIVÄT SYNNY HETKESSÄ

Yliruusi muistuttaa, että mittasuhteet on hyvä pitää mielessä, kun pohtii laivojen vesijärjestelmien kehittämistä. Esimerkiksi risteilyalus on kuin pienoisyhteiskunta, jonka rakentamisessa ja operoinnissa vesijärjestelmät näyttelevät hyvin pientä osaa.

Latva huomauttaa, että laivanrakennus on kansainvälisesti erittäin kilpailtu ala. Vesijärjestelmien kehittämisessäkin pitää löytää ratkaisuja, jotka kannattavat rahallisesti. Myös lainsäädännön ja veden hinnan muutokset voivat luoda nopeaa tarvetta uusille keksinnöille.

Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että tällä hetkellä laivanrakennuksen kuuma peruna on energiatehokkuus. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vesijärjestelmien tutkimiseen ja uusien innovaatioiden etsimiseen kannattaisi satsata. Isot innovaatiot vievät aikaa.

- Ja niiden pitää olla valmiina, kun markkinat alkavat vetää. Kehitystyö vaatii sekä osaamista että ennakkoluulotonta asennetta, Latva lisää.

 

Teksti ja kuvat: Heidi Pelander

Uutisarkisto

2017

Syyskuun uutiset

07.09.17 - Uusi yhteistyömalli vauhdittamaan meri- ja valmistavan teknologiateollisuud...

Elokuun uutiset

24.08.17 - Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-...

Toukokuun uutiset

11.05.17 - Kirje selvitysmies Esko Aholle

Huhtikuun uutiset

03.04.17 - Vesialan osaajien näytönpaikka
03.04.17 - Tavoitteena pysyvä innovaatioalusta
03.04.17 - Yhteiset tavoitteet kirkkaiksi

Helmikuun uutiset

09.02.17 - Kansainvälisten opiskelijalähettiläiden joukko kasvaa
03.02.17 - Asko Aro-Heinilä on vuoden 2016 Loura-yhteistyöosaaja

2016

Joulukuun uutiset

12.12.16 - Turkuun halutaan lisää tekniikan koulutusta
01.12.16 - Lähettiläät ovat Lounais-Suomen äänitorvi
01.12.16 - Lounaisrannikolla satsataan sijoitusten houkutteluun
01.12.16 - Puolueetonta tietoa aurinkoenergiasta
01.12.16 - Kiertomatkat houkuttelevat matkailijoita Loura-alueelle

Lokakuun uutiset

26.10.16 - Tutkimus: Lounais-Suomen meriklusterin arvo kohta huippuvuoden 2008 tasolla...

Syyskuun uutiset

27.09.16 - Matkailun tulot kasvaneet tasaisesti talouden taantumasta huolimatta

Helmikuun uutiset

05.02.16 - TIEDOTE: Yhteistyöosaajapalkinto lounaissuomalaiselle vesialan yhteistyöver...

2015

Joulukuun uutiset

21.12.15 - RUOTSI ON UNOHDETTU
21.12.15 - LOUNAISRANNIKKO KÄRKIPAIKALLA KAASUTALOUTEEN
21.12.15 - MATKAILIJOITA KIINNOSTAA SAARISTOLAISTEN ARKI

Toukokuun uutiset

22.05.15 - VUODEN YHTEISTYÖOSAAJA
22.05.15 - SUOMEN SAARISTO HOUKUTTELEE SAKSALAISIA
22.05.15 - MERITEOLLISUUDEN OSAAJIA TARVITAAN LISÄÄ
22.05.15 - VESIOSAAMISTA KIINAAN
22.05.15 - HARPPAUS KOHTI AURINKOENERGIAA

Maaliskuun uutiset

26.03.15 - Suomi tarvitsee kilpailukykyisen meriklusterin

Helmikuun uutiset

05.02.15 - 5.2.2015 - Tiedote: Irene Villaselle Yhteistyöosaaja-palkinto

2014

Marraskuun uutiset

20.11.14 - Tour of Brazil ja suomalaisen meriosaamisen viikko Recifessä Brasiliassa 10...

Lokakuun uutiset

31.10.14 - Meriteollisuusviikko Pernambucossa 10.-14. marraskuuta

Syyskuun uutiset

08.09.14 - Verkostoihminen ymmärtää yhteistyön edut
08.09.14 - Suomen Saaristo haluaa maailmankartalle
08.09.14 - Tour of Brazilissa Suomella tähtirooli
08.09.14 - Vesiosaajan aika
08.09.14 - Omanlaista ja monimuotoista yhteistyötä
08.09.14 - FinBraTech avaa ovia Brasilian markkinoille

Elokuun uutiset

06.08.14 - CoastALin kotisivut avattu

Kesäkuun uutiset

11.06.14 - Renewal of co-operation agreement with Brazilian state of Pernambuco

Toukokuun uutiset

08.05.14 - Yhteistyöstä potkua vesiliiketoimintaan

Helmikuun uutiset

05.02.14 - 5.2.2014: Työpaikat ja laatu ratkaisevat lounaisrannikon tulevaisuuden elin...
05.02.14 - 5.2.2014: Yhteistyöosaajapalkinto Jytta Poijärvi-Miikkulaiselle

2013

Elokuun uutiset

20.08.13 - Teollisuuden uusi bisnes löytyy jätteen uusiokäytöstä

Heinäkuun uutiset

01.07.13 - Loura osaksi pohjoista kasvukäytävää