LOUNAISRANNIKKO KÄRKIPAIKALLA KAASUTALOUTEEN

21.12.15

LNG-terminaalien vanavedessä Lounais-Suomen pelloille nousee biokaasulaitoksia, teollisuus ostaa kaasuenergiaa, kaasuautot yleistyvät liikenteessä ja kaasutraktorit valtaavat pellot.

Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali valmistuu Porin Tahkoluotoon syksyllä 2016. Sen myötä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa suunnitellaan jo kovaa vauhtia kaasutaloutta.

Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että Lounaisrannikkoyhteistyön alueelle tulee useita maakaasun tankkausasemia, kaasu otetaan liikennekäyttöön, biokaasutuotanto laajenee maaseudulle ja ennen pitkää kaasun jakeluverkosto ulottuu koko Lounais-Suomeen.

Esimerkiksi Porissa kaupunki, elinkeinoyhtiö Prizztech, Satakuntaliitto ja Satakunnan ELY-keskuksen maaseuturahasto ovat käynnistäneet useita kaasuhankkeita.

–Yhtenä päätavoitteena on synnyttää uutta kaasutalouteen liittyvää, ympäristöystävällisempää liiketoimintaa, tiivistää kehitysjohtaja Marko Lehtimäki Prizztechista.

Ilmiö käsittää kaasun koko arvoketjun, mukaan lukien kaasuinfran, logistiikan, teollisuuden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden.

Prizztechin Marko Lehtimäen (vas.) ja Matti Luhtasen tehtävänä on levittää tietoa ja kertoa kaasutalouden mahdollisuuksista sekä etsiä toimintaan soveltuvia yrityksiä Satakunnassa.

KAASULLA PÄÄSEE PIDEMMÄLLE

–Maakaasu on lähes kokonaan metaania. Luonnollisesti sitä muodostuu fossiilisesti maan sisuksissa, mutta sitä voidaan myös valmistaa synteettisesti tai mädättämällä orgaanista ainesta, jolloin puhutaan biokaasusta, taustoittaa Prizztechin projektipäällikkö Matti Luhtanen.

Bio- ja maakaasu ovat siis molemmat käytännössä metaania ja siksi yhteensopivia eli sekoitettavissa esimerkiksi samaan kaasuputkeen.

Porissa, kuten myös Turussa kaatopaikat jo hyödyntävät biokaasua energiantuotannossa. Porin Vesi vielä harkitsee, mutta Turussa Biovakan biokaasulaitoksella puhdistamoliete on vuodesta 2009 tuottanut sähkön lisäksi lämpöä kaukoverkkoon.

–Biokaasun arvo on kuitenkin ylivoimaisesti paras liikennekäytössä, Luhtanen huomauttaa.

Jos kymmenen euron bensatankkauksella pääsee noin 130 kilometriä, samanhintaisella maakaasutankkauksella ajaa lähes kaksinkertaisen matkan. Tästä syystä erityisesti Porissa ja Turussa on esitetty kaupungin ajoneuvojen korvaamista kaasuautoilla.

TANKKAUSASEMIA TULOSSA

Toistaiseksi kaasutankkausasemien kartassa on kuitenkin Loura-kaupunkien kokoinen aukko, mutta ei kauan. Jo ensi vuonna ensimmäiset liikenneasemat valmistuvat Poriin ja mahdollisesti myös Turkuun.

Lähivuosina myös LNG-terminaalien määrä Lounais-Suomessa kasvaa, kun Turku saa EU-direktiivin velvoittamana oman terminaalinsa vuoteen 2025 mennessä. Raumallakin suunnitelmat ovat jo pitkällä.

–Kun LNG:n myötä kaasun liikenne- ja teollisuuskäyttö lisääntyvät, samalla biokaasun tuotannon kilpailukyky paranee. Se puolestaan poikii uusia biokaasulaitosinvestointeja, jolloin kaasun jakeluverkosto levittyy ja biokaasutuotannon kannattavuus paranee, Lehtimäki selvittää.

KAASUBISNEKSEN AVAIMET KUNNISSA

Loura-kaupunkien tavoitteena on profiloitua yhtenä rintamana kansallisen off-grid-kaasutalouden edelläkävijänä.

Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa on tiukka ote kaasutalouteen. Energiateknologian tutkimusinsinööri Panu Ahoa kiinnostaa biokaasun hyöty erityisesti maatiloille.

–Lounaisrannikon maaseudulla on monipuoliset edellytykset biokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Maatilojen suuret biomassamäärät voidaan hyödyntää esimerkiksi korkealaatuiseksi lannoitteeksi, energiaksi ja polttoaineeksi. Jos jossain päin Suomea kaasun bisnesmallin pitäisi onnistua, niin täällä, Aho ennustaa.

Tutkimusinsinööri Panu Aho uskoo, että lähitulevaisuudessa Turun AMK:n laboratoriossa analysoidaan myös kaasumoottoreiden pakokaasupäästöjä. Oppilaitos on erikoistunut maataloussektorin moottoreiden tuotekehitykseen.

AMK haluaa tuottaa markkinoiden käyttöön puolueetonta tietoa sekä selvittää erityisesti teknologisia edellytyksiä.

–Tietoa on, mutta se on hajallaan. Pelkästään ensimmäisen kontaktin löytäminen voi olla maanviljelijälle työlästä, jolloin ratkaiseva askel jää tekemättä, Aho pohtii.

Vireillä onkin hanke, joka toteutuessaan tuo alueen maanviljelijöille kaasutalouden liiketoimintamallin ja demoalustan, jossa pääsisi tutustumaan kaasutraktoreihin ja tankkausasemaan.

–Tällainen näyteikkuna palvelisi myös pk-yrityksiä sekä viranomaisia ja kuntapäättäjiä. Kunnilla on käsissään kaasubisneksen avaimet. Toivoisin, että siellä oltaisiin avoimin mielin mukana keskustelussa ja annettaisiin jalansijaa kaikille teknologioille, Aho esittää.

Teksti ja kuva: Anna Saarenoja

Uutisarkisto

2017

Marraskuun uutiset

09.11.17 - Positiivisia tuulia myös Satakunnassa
09.11.17 - Yhteistyön airut
09.11.17 - Lounaisrannikon vetovoima esiin
09.11.17 - Uutta potkua elintarvikevientiin

Syyskuun uutiset

07.09.17 - Uusi yhteistyömalli vauhdittamaan meri- ja valmistavan teknologiateollisuud...

Elokuun uutiset

24.08.17 - Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-...

Toukokuun uutiset

11.05.17 - Kirje selvitysmies Esko Aholle

Huhtikuun uutiset

03.04.17 - Vesialan osaajien näytönpaikka
03.04.17 - Tavoitteena pysyvä innovaatioalusta
03.04.17 - Yhteiset tavoitteet kirkkaiksi

Helmikuun uutiset

09.02.17 - Kansainvälisten opiskelijalähettiläiden joukko kasvaa
03.02.17 - Asko Aro-Heinilä on vuoden 2016 Loura-yhteistyöosaaja

2016

Joulukuun uutiset

12.12.16 - Turkuun halutaan lisää tekniikan koulutusta
01.12.16 - Lähettiläät ovat Lounais-Suomen äänitorvi
01.12.16 - Lounaisrannikolla satsataan sijoitusten houkutteluun
01.12.16 - Puolueetonta tietoa aurinkoenergiasta
01.12.16 - Kiertomatkat houkuttelevat matkailijoita Loura-alueelle

Lokakuun uutiset

26.10.16 - Tutkimus: Lounais-Suomen meriklusterin arvo kohta huippuvuoden 2008 tasolla...

Syyskuun uutiset

27.09.16 - Matkailun tulot kasvaneet tasaisesti talouden taantumasta huolimatta

Helmikuun uutiset

05.02.16 - TIEDOTE: Yhteistyöosaajapalkinto lounaissuomalaiselle vesialan yhteistyöver...

2015

Joulukuun uutiset

21.12.15 - RUOTSI ON UNOHDETTU
21.12.15 - LOUNAISRANNIKKO KÄRKIPAIKALLA KAASUTALOUTEEN
21.12.15 - MATKAILIJOITA KIINNOSTAA SAARISTOLAISTEN ARKI

Toukokuun uutiset

22.05.15 - VUODEN YHTEISTYÖOSAAJA
22.05.15 - SUOMEN SAARISTO HOUKUTTELEE SAKSALAISIA
22.05.15 - MERITEOLLISUUDEN OSAAJIA TARVITAAN LISÄÄ
22.05.15 - VESIOSAAMISTA KIINAAN
22.05.15 - HARPPAUS KOHTI AURINKOENERGIAA

Maaliskuun uutiset

26.03.15 - Suomi tarvitsee kilpailukykyisen meriklusterin

Helmikuun uutiset

05.02.15 - 5.2.2015 - Tiedote: Irene Villaselle Yhteistyöosaaja-palkinto

2014

Marraskuun uutiset

20.11.14 - Tour of Brazil ja suomalaisen meriosaamisen viikko Recifessä Brasiliassa 10...

Lokakuun uutiset

31.10.14 - Meriteollisuusviikko Pernambucossa 10.-14. marraskuuta

Syyskuun uutiset

08.09.14 - Verkostoihminen ymmärtää yhteistyön edut
08.09.14 - Suomen Saaristo haluaa maailmankartalle
08.09.14 - Tour of Brazilissa Suomella tähtirooli
08.09.14 - Vesiosaajan aika
08.09.14 - Omanlaista ja monimuotoista yhteistyötä
08.09.14 - FinBraTech avaa ovia Brasilian markkinoille

Elokuun uutiset

06.08.14 - CoastALin kotisivut avattu

Kesäkuun uutiset

11.06.14 - Renewal of co-operation agreement with Brazilian state of Pernambuco

Toukokuun uutiset

08.05.14 - Yhteistyöstä potkua vesiliiketoimintaan

Helmikuun uutiset

05.02.14 - 5.2.2014: Työpaikat ja laatu ratkaisevat lounaisrannikon tulevaisuuden elin...
05.02.14 - 5.2.2014: Yhteistyöosaajapalkinto Jytta Poijärvi-Miikkulaiselle

2013

Elokuun uutiset

20.08.13 - Teollisuuden uusi bisnes löytyy jätteen uusiokäytöstä

Heinäkuun uutiset

01.07.13 - Loura osaksi pohjoista kasvukäytävää